Johann Friedrich von Eschscholtz | |
---|---|
Johann Friedrich von Eschscholtz |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) Tartto |
Kuollut | 19. toukokuuta 1831 (37 vuotta)(J: 7. toukokuuta) Tartto |
Kansalaisuus | Venäjä |
Arvonimi | professori |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | kasvi-, eläin- ja hyönteistiede |
Johann Friedrich Eschscholtz (12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) 1793 Tartto, Liivinmaan kuvernementti – 19. toukokuuta (J: 7. toukokuuta) 1831 Tartto) oli venäläinen, baltiansaksalaista syntyperää ollut lääkäri sekä kasvi-, eläin- ja hyönteistieteilijä.
Eschscholtz opiskeli Tarton yliopistossa lääketiedettä. Siellä hän myös työskenteli pääosan elämästään, ensin anatomian ylimääräisenä professorina 1819, eläintieteellisen kabinetin johtajana 1822, ja anatomian professorina 1828 alkaen.
Vuosina 1815–1818 Eschscholtz toimi lääkärinä venäläisellä Otto von Kotzebuen johtamalla Rjurik-aluksen maailmanympäripurjehduksella. Hän keräsi näytteitä sekä neotrooppiselta alueelta, Tyyneltämereltä että Beringinmereltä ja sen ympäristöstä. Retken tulokset julkaistiin Berliinissä ilmestyneessä Entomographien-julkaisusarjassa 1822. Eschscholtz osallistui myös toiseen Kotzebuen johtamaan maailmanympäripurjehdukseen 1823–1826, tuolloin Predprijatije-laivalla. Hän keräsi laajan eläinkokoelman, pääasiassa kovakuoriaisia, tropiikista, Aleuteilta, Sitkasta ja Kaliforniasta.
Eschscholtz kuvasi lukuisia eläinlajeja ja muun muassa ensimmäisen terhomatojen pääjaksoon kuuluvan eläimen.
Eschscholtzin mukaan on nimetty tuliunikkojen Eschscholzia kasvisuku (muun muassa kaliforniantuliunikko E. californica).[1] Kotzebue nimesi yhden Marshallsaariten saarista Eschscholtzin atolliksi. Vuonna 1946 saari nimettiin uudelleen Bikinin atolliksi. Eschscholtzinlahti taas sijaitsee Alaskassa laajemman Kotzebue Sound -lahden sisäosassa.
Eschscholtzin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liitettävää auktorilyhennettä Eschsch..[2]